Suomalaisia ja virolaisia Santiagon tiellä

Vuoden 2008 keväällä muutamia ihmisiä Helsingissä toimivasta Opus Dein johtamasta Vanhan Puiston kulttuurikeskuksesta järjestivät viisipäiväisen pyhiinvaellusmatkan Sarriasta Santiagoon.

“En osaa oikein selittää sitä, mutta kun kävelee niissä ihanissa metsissä, elämän tärkeimmät kysymykset alkavat nousta mieleen” sanoo kansainvälistä lakia tutkiva 36- vuotias Monica. Galician maakunnassa sijaitseva Santiago de Compostela, Espanjan luoteiskärjessä, on yksi kristikunnan tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista. Perimätiedon mukaan juuri tänne haudattiin  apostoli ja marttyyri Pyhä Jaakobin jäännökset. 800-luvulla hauta löydettiin uudelleen ja kirkko rakennettiin tälle paikalle. 1000-luvulla aloitettiin suurenmoisen Santiagon katedraalin rakentaminen ja muutamia vuosikymmeniä myöhemmin vuonna 1128 se otettiin käyttöön. Tästä pyhäköstä tuli yksi suosituimmista ja parhaiten tunnetuista pyhiinvaelluskohteista keskiajalla. Yli tuhat vuotta ovat pyhiinvaeltajat kaikkialta Euroopasta matkustaneet halki mantereen vieraillakseen pyhä Jaakobin haudalla.

Viime vuosina on Santiago jälleen vastaanottanut suuren joukon innokkaita pyhiinvaeltajia. Varsinkin sen jälkeen, kun Santiagon tie julistettiin Euroopan ensimmäiseksi kulttuurireitiksi Euroopan Neuvoston toimesta vuonna 1987, on herännyt uudelleen mielenkiinto Pyhä Jaakobiin ja itse pyhiinvaellusreittiin. Vuoden 2008 keväällä muutamia ihmisiä Helsingissä toimivasta Opus Dein johtamasta Vanhan Puiston kulttuurikeskuksesta (http://www.vanhapuisto.fi) järjestivät viisipäiväisen pyhiinvaellusmatkan käsittäen 115 kilometriä Sarriasta Santiagoon. Suomesta ja Virosta tulevat osanottajat edustivat kulttuurivaihdon ja kansainvälisyyden pyhiinvaellusperinnettä; ryhmässä puhuttiin neljää eri kieltä: suomea, viroa, espanjaa ja englantia.

            Barcelonassa olevien paikallisten yhteyksien ansiosta tehtiin vielä ennen varsinaista Santiagon pyhiinvaellusretkeä lyhyempi pyhiinvaellus Aragonin kauniissa ympäristössä sijaitsevalle Torreciudadin pyhiinvaelluspaikalle viettämään Corpus Christi

– juhlaa.

Santiagon tie kulkee ohi monien kirkkoja ja uskonnollisten maamerkkien. ”Monille pyhiinvaeltajille on kuitenkin hengellisen merkityksen ohella yhtä tärkeä rauhassa ja hiljaisuudessa käveleminen halki miellyttävän Pohjois-Espanjan maiseman”, huomauttaa 38-vuotias kansanperinnettä tutkiva Susanne, joka osallistui pyhiinvaellusretkeen. ”Kolme päivää saavuttuamme Espanjaan, aloitimme toisen pyhiinvaellusmatkamme halki Galician kylien, pienten kaupunkien ja maalaismaiseman”.

Suomalaisvirolaisen pyhiinvaellusryhmän osanottajilla oli kaikilla erilaiset vaikuttimet ja tiedot Santiagon tien perinteestä. Siitä huolimatta matkasta muodostui kaikille ryhmässä oleville ainutlaatuinen kokemus. Tämä on ehkä yksi niistä syistä reitin lisääntyneeseen suosioon; pyhiinvaeltajat lähtevät kävelemään monien eri syiden vuoksi etsien erilaisia asioita. Toiset osallistujat rukoilivat ruusukon ja toiset mietiskelivät mieluummin hiljaisena. Pyhiinvaellustiellä kävelemiseen omistettu aika ilman ajankäytön rajoituksia antaa mahdollisuuden löytää vastauksia tai ainakin pohtia erilaisia kysymyksiä. Pyhiinvaellustien mietiskelevä luonne korostuu. ”Tietysti on tärkeätä, että on halukas mietiskelemään asioita”, huomauttaa eräs ryhmän jäsenistä. ”Näin asiat tulevat esille yllättäen uudessa valossa; siinä valossa kuin ajattelen Jumalan näkevän ne. Juuri tämän vuoksi osallistumiseni pyhiinvaellusmatkalle on antanut minulle suuren sisäisen rauhan.”