Prelaatin viesti (19. elokuuta 2026)

Guatemalaan, Hondurasiin, El Salvadoriin ja Uruguayhin suuntautuvan matkansa yhteydessä Opus Dein prelaatti kutsuu pohtimaan Opus Dein sisäistä ykseyttä ja moninaisuutta lähimmäisenrakkauden valossa.

Rakkaimmat: Jeesus varjelkoon tyttäriäni ja poikiani!

Tämän lyhyen viestin aluksi haluan kiittää teitä siitä, että rukoilette rukousaiheideni puolesta ja nyt erityisesti siitä, että seuraatte minua rukouksillanne matkallani Keski-Amerikassa ja Uruguayssa.

Rukous toistemme puolesta kirkon ykseydessä lähentää meitä siihen hämmästyttävään ykseyteen, jota Herra tahtoo meille kaikille: Jumalan omaan ykseyteen, ”että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa” (Joh. 17:21).

Uskon, hengen ja apostolisen innon ykseys sopii erinomaisesti yhteen luonteiden, mieltymysten ja mielipiteiden suuren moninaisuuden kanssa. Samoin kuin Jumalassa ykseys on ääretön persoonallinen Rakkaus – Pyhä Henki –, myös ykseyden ja moninaisuuden kaikkien erilaisten ilmenemismuotojen on tarkoitus saada elinvoimansa lähimmäisenrakkaudesta, rakkaudesta. Vain siten jopa vastakkaiset näkökannat ja mieltymykset sekä henkilökohtaiset puutteet ja rajoitukset lakkaavat olemasta erottavia tekijöitä.

En viivy pidempään näissä ajatuksissa, joita jokainen meistä voisi syventää paljonkin. Haluan vain lisätä pyhän Josemarían hyvin tunnetut sanat. Ehdotan, että mietiskelisimme niitä uudelleen nähdäksemme, miten voisimme soveltaa niitä paremmin tavallisessa elämässämme: ”Enemmän kuin ’antamista’ lähimmäisenrakkaus on ’ymmärtämistä’” (Tie, n. 463). Lähimmäisenrakkaus, rakkaus, saa meidät ennen kaikkea löytämään toisten hyvät ominaisuudet ja hyveet, niin että nähdessämme myös ne puutteet, joita meillä kaikilla on, katsomme niitä kiintymyksellä ja haluten auttaa.

Kaikella rakkaudella teitä siunaa
teidän Isänne

Fernando

Guatemala, 19. elokuuta 2026