Prelaatin kirje 7.3.2019

Kirjeessään isä Fernando Ocáriz kehottaa elämään ykseydessä kirkon kanssa ja turvautumaan rukoukseen kirkon puolesta, erityisesti näinä päivinä, kun kirkon tilanne on vakava.

Rakkaani, varjelkoon Jeesus tyttäriäni ja poikiani puolestani!

Pyhä Josemaria kehotti meitä sanoillaan ja esimerkillään sentire cum Ecclesia, elämään täydessä ykseydessä ja samalla aaltopituudella kirkon kanssa. Tämä yhteys kirkkoon saa meidät iloitsemaan kirkon ilojen kanssa ja kärsimään sen kärsimysten kanssa.

Eräinä vaikeina vuosina pyhä Paavali VI päätyi lausumaan, että ”paholaisen savu” oli päässyt sisälle kirkkoon. Isämme korosti silloin, että elimme “rukouksen aikaa” ja “hyvityksen aikaa”. Haluaisin tämän saman kehotuksen kuuluvan meidän sieluissamme tänä päivänä, kun kirkon tilanne on yhtä vakava vaikkakin eri tavalla. Opillisen hämmennyksen ja käytännöllisten väärinkäytösten lisäksi kirkkoa vaivaa tuskallinen jakautuneisuus. Pyrkikäämme tämänkin vuoksi olemaan kirkon hyviä lapsia, jotka rukouksillaan auttavat paavia täyttämään tehtävänsä uskon ykseyden ja kommuunion näkyvänä lähteenä.

Tyttäreni ja poikani, tämän hetken syvien vaikeuksien ajatteleminen ei saa johtaa meitä pessimismiin tai epätoivoon. Vaikka kirkko koostuukin heikoista naisista ja miehistä, se on silti Jumalan kansa, Kristuksen ruumis ja pelastuksen universaali sakramentti. Lisäksi meidän tulee muistaa se, mitä isä Javier tapasi sanoa ja mistä meillä kaikilla on kokemusta: ”maailmassa on niin paljon hyviä ihmisiä!”

Kun rukoilemme kirkon puolesta, turvautukaamme usein pyhään Arkkienkeli Mikaeliin, niin kuin paavi Franciscus pyysi muutama kuukausi sitten; ja pyhään Joosefiin, kirkon yleiseen suojelijaan, erityisesti 19. maaliskuuta; sekä aina pyhään Mariaan, kirkon Äitiin, Mater Ecclesiae.

Teitä siunaa koko sydämestään tämän paastonajan alkaessa

Isänne

Roomassa, 7. maaliskuuta 2019