Kun nuori kenialainen Victor Karol Maingi astui ensimmäistä kertaa Pietarinkirkon kynnyksen yli, hän tunsi väristyksen kulkevan selkäpiitään pitkin. ”Se oli jollain tavoin jotain taianomaista. En osaa kuvailla sitä sanoin”, hän kertoo haastattelussa osallistuttuaan paavin viettämään palmusunnuntain messuun Roomassa.

”Sen koko, mosaiikkilattia, maalaukset… Kaikki oli juhlallista, ja jokin liikahti sisimmässäni. Se on kokemus, jonka vien mukanani kotiin ja jonka kanssa elän koko loppuelämäni”, lisää tämä Strathmoren yliopistossa (Kenia) oikeustiedettä opiskeleva nuori.

Maingi on yksi niistä 2 500 nuoresta, jotka osallistuvat tänä vuonna UNIV-kongressiin, hengelliseen kohtaamispaikkaan, joka kokoaa vuosittain Roomaan yliopisto-opiskelijoita eri puolilta maailmaa viettämään pyhää viikkoa lähellä paavia. Leo XIV osoitti heille kaikille lämpimän tervehdyksen tämän keskiviikon yleisaudienssin jälkeen.

Myös hänen maanmiehensä Nathan Ithöndeka elää näinä päivinä ainutlaatuista kokemusta: hän on ensimmäistä kertaa kotimaansa ulkopuolella. ”Sain rukoilla perheeni, omien aikomusteni ja kaikkien niiden puolesta, jotka olivat lähettäneet minut Pietarin haudalle. Se oli kaunis kokemus, ja vien sen mukanani.”

Nathanille, joka opiskelee rahoitustaloutta Strathmoren yliopistossa Keniassa, UNIV on merkinnyt myös kirkon universaalisuuden tuoman rikkauden löytämistä: ”Olen tavannut ihmisiä Brasiliasta, Belgiasta, Suomesta… Minusta on hienoa, että täällä on niin monia kulttuureja. Tunnen olevani hyvin siunattu saadessani olla mukana tässä.”

Hyvin toisenlainen on Piotr Michalowskin kokemus. Hän on puolalainen, joka asuu Suomessa ja opiskeli siellä biologiaa. Hänen läsnäoloaan Roomassa UNIV:ssa sävyttää kärsimyksen muisto. Vielä vuosi sitten hän vietti pyhää viikkoa sairaalasängyssä. ”Minulla oli hyvin vakavia terveysongelmia, joiden vuoksi laihduin paljon. Näytin Auschwitzin vangilta”, hän kertoo suorasukaisesti.

Tuokaan aika ei kuitenkaan ollut vailla hengellistä merkitystä: ”Se oli minulle hyvin erityinen hetki. Yritin elää siellä omaa ristintietäni.” Se, ettei hän voinut osallistua liturgisiin viettoihin, teki kokemuksesta vielä raskaamman: ”Pääsin osallistumaan vain pääsiäismessuun, koska pappi tuli antamaan minulle ehtoollisen. Muuten se oli hyvin kuiva pääsiäinen.”

Nyt, toivuttuaan, hänen paluunsa Roomaan saa uuden merkityksen: ”Kun pääsin sairaalasta, minulla oli suuri halu osallistua pyhän viikon viettoihin. Siksi olen täällä.” Ja hän lisää: ”Tämä vuosi on kuin paluuta elämään… paluuta pyhään viikkoon”, hän kertoo todetessaan, että hänen sairauden kokemustaan sävytti myös paavi Franciscuksen kuolema.

Maingi, Ithöndeka ja Michalowski osallistuvat UNIV:iin, jossa yksi keskeisistä aiheista on tarve rakentaa siltoja yhä polarisoituneemmissa yhteiskunnissa.

Tämän vuoden tapahtuman teemana on ”Siltojen rakentaminen: dialogin taito”. Paavillisen Pyhän Ristin yliopistossa järjestettävät akateemiset istunnot kokoavat yhteen eri alojen asiantuntijoita, kuten kognitiivisen neurotieteen tutkijan Hope Keanin, Inter-Culturin johtajan Santiago Martínezin, Catholic Voicesin perustajiin kuuluvan Jack Valeron, Crash Course Catholicism -podcastin tekijän Caitlin Westin sekä professori Juana Acostan, joka on ihmisoikeuksien strategisen oikeudenkäynnin asiantuntija.

UNIV on ennen kaikkea yhteisesti eletty uskon kokemus. Näin selittää nuori meksikolainen Santiago González, joka on vaihto-opiskelijana Helsingissä: ”Kun näkee tuhansia katolilaisia, näkee paavin, liikuttuu yhdessä muiden kanssa… tuntee kirkon valtavan ykseyden. Se tekee syvän vaikutuksen.”

Myös hänen Rooman-vierailussaan UNIV:n yhteydessä kaikuu selkeä kutsu: kehotus asettaa Kristus elämän keskukseksi ja rukoilla rauhan puolesta. ”Asia on hyvin selvä: rauhan puolesta pitää rukoilla paljon. Emme aina voi tehdä enempää, mutta rukoileminen on aina parasta, mitä voimme tehdä”, hän sanoo.

Tämä vakaumus näkyy myös konkreettisessa päätöksessä: ”En rukoile silloin, kun minulla on aikaa, vaan järjestän aikaa rukoilemiseen. Lähden kotoa aiemmin, rukoilen matkalla… rukous on minulle etusijalla.”

Kotimaataan Meksikoa hän kuvailee hyvin katoliseksi maaksi. Silti juuri Suomessa hän on löytänyt todellisen hengellisen kiinnekohdan: ”Katolisuus on kasvussa, eivätkä ihmiset ole katolisia vain identiteetin vuoksi. Suomessa eläminen on auttanut minua näkemään asioita, joita en olisi koskaan nähnyt omassa maassani”, hän kertoo.

Siellä hän on omin silmin nähnyt aikuisten kääntymyksiä: ”Ihmisiä, 25- tai 30-vuotiaita, jotka sanovat liikuttuneina: ’Minut kastettiin viime viikolla, olen katolilainen.’ He sanovat sen vaikuttavalla ylpeydellä.”

UNIV on myös otollinen maaperä nuorille, jotka ovat löytäneet uskonsa myöhemmin. Näin on Aleksander Hellénin kohdalla, joka opiskelee taloustiedettä ja kansainvälistä liiketoimintaa ja viettää ensimmäistä pyhää viikkoaan katolilaisena.

Hänet konfirmoitiin vain muutama kuukausi sitten, ja hänen elämänsä osoittaa, ettei Jumala lakkaa työskentelemästä yötä päivää etsiessään jokaista ihmistä ja tarjotessaan hänelle tietä, joka johtaa iankaikkiseen elämään.

”Tämä on ensimmäinen pyhä viikkoni katolilaisena. Minut konfirmoitiin viime syyskuussa, joten olen uskossa käytännössä vielä lapsi.”

Rooman ja hänen kotimaansa Suomen välinen kontrasti on ilmeinen: ”En ole koskaan nähnyt yhdessä paikassa näin paljon katolilaisia. Kaikki on minulle uutta.” Suomessa katolinen yhteisö on hänen mukaansa hyvin pieni: ”Koko maassa on vain 17 000 katolilaista. Minun seurakunnassani on vain noin 700 ihmistä.” Pieni yhteisö, mutta täynnä toivoa.

Näiden nuorten mukana on myös Santiago Martínez, yksi Inter-Culturin vastuuhenkilöistä. Inter-Cultur on Suomessa vuonna 1987 perustettu yhdistys, joka tukee koulutusohjelmia ja kehitysyhteistyöhankkeita.

UNIV-kohtaamiset saivat alkunsa vuonna 1968 pyhän Josemarían, Opus Dein perustajan, innoituksesta kokemuksena kirkon universaalisuudesta ja yhteydestä paaviin.

Alkuperäinen artikkeli: Victoria Cardiel, ACI Prensa.

Victoria Cardiel on yhteiskunnallisiin ja uskonnollisiin aiheisiin erikoistunut toimittaja. Vuodesta 2013 lähtien hän on seurannut Vatikaanin ajankohtaisia tapahtumia useille tiedotusvälineille, kuten espanjalaiselle uutistoimisto Europa Pressille ja Madridin arkkihiippakunnan viikkolehdelle Alfa y Omega.