Sisällysluettelo ja esipuhe

Ruusukko on perinteinen rukous, jossa mietiskellään Jeesuksen elämän eri vaiheita Neitsyt Marian seurassa. Ruusukkorukous soveltuu erityisen hyvin perheen kanssa lausuttavaksi.

PYHÄRUUSUKKO

Pyhä ruusukko on perinteinen rukous, jossa mietiskellään Jeesuksen elämän eri vaiheita Neitsyt Marian seurassa. Ruusukkorukous soveltuu erityisen hyvin perheen kanssa lausuttavaksi. Ohjeet ruusukon rukoilemista varten löytyvät tästä.

Sisällysluettelo

1. Iloiset salaisuudet

2. Valoisat salaisuudet

3. Murheelliset salaisuudet

4. Kunniakkaat salaisuudet

Loroten litania

TEKIJÄ

Autuas Josemaría Escrivá de Balaguer syntyi Barbastrossa (Huescassa, Espanjassa) tammikuun yhdeksäntenä päivänä 1902. 15 - 16-vuotiaana hän alkoi saada ensimmäisiä aavistuksia Jumalan kutsumuksesta ja päätti tulla papiksi. Vuonna 1918 hän aloitti kirkolliset opinnot Logroñon seminaarissa. Vuonna 1920 hän meni opiskelemaan Zaragozan Pyhän Franciscus paolalaisen seminaa-riin, jossa hän toimi esimiehenä vuodesta 1922. Piispan luvalla hän aloitti Zaragozan yliopistossa siviilioikeuden opinnot vuonna 1923. Autuas Josemaría vihittiin diakoniksi 20. päivänä joulukuu-ta 1924 ja papiksi 28. maaliskuuta 1925.

Pappistehtävänsä hän aloitti Perdigueran seurakunnassa, joka kuului Zaragozan hiippakuntaan. Työ jatkui pian Zaragozan kaupungissa. Keväällä 1927 hän muutti arkkipiispan luvalla Madridiin. Hän suoritti väsymättä pastoraalista työtään kaikkialla kaupungissa. Hän toimi myös köyhälistökortteleissa, köyhien ja avuttomien ihmisten parissa, erityisesti huolehtien sairaaloissa olevista parantumattomasti sairaista ja kuolevista ihmisistä. Hänotti vastuulleen sairaiden hyväntekeväisyyssäätiön, joka oli perustettu Pyhän Sydämen Apostoliset Naiset -nimisen järjestön aloitteesta. Hän toimi opettajana eräässä opiskelijoiden akatemiassa. Samanaikaisesti hän suoritti siviilioikeuden tohtoritutkintoaan, mikä silloin oli mahdollista vain Madridin yliopistossa.

Lokakuun 2. päivänä 1928 Jumala antoi autuaan Josemarían selkeästi ”nähdä” sen, minkä hän siihen asti oli vain aavistanut, ja siten hän perusti Opus Dein. 14. helmikuuta 1930 hän ymmärsi Jumalan innoituksesta, että Opus Dein tulisi kehit-tää apostolaattiaan myös naisten keskuudessa. Näin Kirkossa avautui uusi tie kaikille ihmisille pyhittymiseen ja apostolaattiin oman jokapäiväisen työn kautta, tarvitsematta luopua asemas-taan maailmassa.

Opus Dein perustamispäivästä alkaen autuas Josemaría antautui täydellisesti Jumalalta saamalleen tehtävälle osoittaen suurta apostolista intoa kaikkia sieluja kohtaan. Hänet nimitet-tiin vuonna 1934 Pyhän Elisabetin säätiön rehtoriksi. Espanjan sisällissodan aikana hän jatkoi pastoraalista työtään ensin Madridissa ja myöhemmin Burgosissa. Alituisesti hän joutui todelliseen hengenvaaraan. Näistä ajoista alkaen autuas Josemaría oppi kärsimään yliluonnollisella levollisuudella jatkuvia vakavia vastuksia.

14. helmikuuta 1943 hän perusti Pyhän Ristin pappis-yhteisön, joka on erottamattomassa yhteydessä Opus Deihin. Tämä yhteisö teki mahdolliseksi Opus Dein jäsenten papiksi vihkimisen ja heidän palvelutehtävänsä Opus Deissä. Pyhän Ris-tin pappisyhteisön kautta myös hiippakuntapapit voivat harjoittaa Opus Dein henkeä ja asketiikkaa pyrkien pyhyyteen pastoraalisten velvollisuuksiensa täyttämisellä pysyen ainoastaan oman hiippakunnan piispan alaisina.

Vuodesta 1946 hän asui pysyvästi Roomassa. Sieltä hän johti ja edisti Opus Dein leviämistä kaikkialle maailmaan antamalla voimansa kokonaan jäsenten vakaan opillisen, askeettisen ja apostolisen kasvatuksen hyväksi. Hänen kuollessaan Opus Deihin kuului jo yli 60.000 jäsentä 80:stä eri kansallisuudesta.

Autuas Escrivá oli Paavin kotiprelaatti ja Rooman paa-villisen teologisen akatemian ad honorem jäsen. Sen lisäksi hän oli neuvonantajana sekä seminaarien ja yliopistojen pyhässä kongregaatiossa että paavillisessa komissiossa, jonka tehtävä on selvittää kanonisen lakikirjan autenttista tulkintaa. Hän oli myös kahden yliopiston suurkansleri: espanjalaisen Navarran ja perulaisen Piuran yliopistojen.

Autuas Josemaría Escrivá kuoli 26. kesäkuuta 1975. Pitkän aikaa hän halusi toistuvasti uhrata henkensä kirkon ja paavin puolesta. Hänet haudattiin Rauhan Pyhä Marian prelaatinkirkon kryptaan. Saman vuoden syyskuun 14. päivänä hänen seu-raajakseen valittiin yksimielisesti msgr. Álvaro del Portillo. Hän oli monta vuotta Opus Dein perustajan lähin avustaja.

Opus Dei, joka heti alusta alkaen toimi hiippakunnan piispan luvalla, sai vuonna 1943 appositio manuum -hyväksynnän ja Pyhän Istuimen hyväksymisen 16. kesäkuuta 1950. Marraskuun 28. päivänä 1982 se sai paavi Johannes Paavali II:lta perso-naaliprelatuurin aseman, joka oli autuaan Josemaría Escriván toivoma ja ennakoima oikeudellinen muoto.

Se pyhyyden maine, joka koitui perustajan osaksi jo hänen eläessään, on hänen kuolemansa jälkeen levinnyt kaikkialle maailmaan. Siitä ovat osoituksina ne monen monet todistukset, joita ihmiset ovat antaneet kokemistaan henkisistä ja aineellisista siunauksista, joita he ovat saaneet hänen esirukoustensa vuoksi. Niihin kuuluu myös joitakin lääketieteellisesti selittämättömiä parantumisia. Kaikista viidestä maanosasta on myös saapunut lukuisia kirjeitä, joissa paavia on pyydetty aloittamaan prosessi msgr. Escriva de Balaguerin julistamiseksi autuaaksi ja pyhäksi. Kirjoittajien joukossa on ollut 69 kardinaalia ja lähes 1300 piispaa (yli kolmannes maailman piispoista). Pyhimykseksijulistamisia käsittelevä kongregaatio tekikin 30.1.1981 nihil obstat -päätöksen, jonka Johannes Paavali II ratifioi 5.2.1981.

Vuosien 1981 ja 1986 välisenä aikana toteutettiin kaksi prosessia, toinen Roomassa ja toinen Madridissa, jotka käsitteli-vät msgr. Escriván elämää ja hyveitä. 9. huhtikuuta 1990 pyhien kongregaatio antoi lausunnon, jonka mukaan msgr. Escrivá oli harjoittanut kristillisiä hyveitä sankarillisesti. Paavi Johannes Paava-li II allekirjoitti dekreetin, ja Opus Dein perustajalle myönnettiin arvonimi ”Kunnianarvoisa”. 6. heinäkuuta 1991 paavi julisti erään hänen esirukoustensa ansioksi luetun parantumisen luonteeltaan ihmeeksi. Täten autuaaksijulistamisprosessi päättyi ja 17. toukokuuta 1992 hänen pyhyytensä Johannes Paavali II julisti Roomassa Opus Dein perustajan autuaaksi. Saman vuoden toukokuun 21. päivästä alkaen autuaan Josemarían ruumis on levännyt Roomassa Opus Dein prelatuurin päämajassa, Rauhan Pyhä Marian prelaatinkirkon alttarissa. Siellä Opus Dein perustajalle osoittavat kiitollisuuttaan ja rukouksiaan luke-mattomat ihmiset kaikkialta maailmasta, jotka ovat päässeet lähemmäksi Jumalaa autuaan Josemaría Escriván esimerkin ja opetusten sekä hänen esirukouksiinsa turvautuneiden ihmisten hartauden kannustamina.

Autuaan Josemarían julkaisuihin kuuluu eräs oikeus-tieteellinen ja teologinen tutkimus nimeltään La Abadesa de las Huelgas. Lisäksi hän kirjoitti hengellisiä teoksia, joita on käännetty monille kielille. Näitä ovat Tie, Pyhä Ruusukko, Kristus kulkee ohi, Jumalan ystäviä, Via Crucis, Kirkkoa rakastaen ja Ahjo. Viimeksi mainitut neljä kirjaa on julkaistu vasta hänen kuolemansa jälkeen. Joukko hänen lehtihaastattelujaan on julkaistu kirjana Keskuteluja Msgr. Josemaría Escriván kanssa.

Nykyään, kuten muinakin aikoina,

Ruusukon on oltava voimakas ase,

jolla voimme voittaa

oman sisäisen taistelumme

ja auttaa kaikkia sieluja.

Ylistä pyhää Mariaa kielelläsi.

Jumala pyytää sinulta katumusta

ja ylistystä huuliltasi.

Toivon, että aina osaisit ja tahtoisit

levittää rauhaa ja onnellisuutta

kaikkialla maailmassa harjoittamalla

tätä kaunista hartautta Äidillemme

ja valppaan rakkautesi avulla.

Rooma, lokakuu 1968

LUKIJALLE

Ruusukkorukous, salaisuuksien mietiskely, Isä meidän- ja Terve Maria -rukousten toistaminen yhdessä Pyhän Kolminaisuuden ylistyksen kanssa sekä jatkuva Jumalanäidin avuksi pyytäminen ovat alituinen osoitus uskosta, toivosta ja rakkaudesta, syvästä kunnioituksesta ja hyvityksestä.

Josemaría Escrivá de Balaguer

Rooma, 9. tammikuuta 1973

Näitä rivejä ei ole kirjoitettu hentomielisille ihmisille. Ne on tarkoitettu aikuisille ja hyvin rohkeille ihmisille, jotka ajoittain epäilemättä ovat ylentäneet sydämensä Jumalan puoleen huutaen häntä psalmistin kanssa: Notam fac mihi viam, in qua ambulem; quia ad te levavi animam meam: Osoita minulle tie, jota minun tulee käydä, sillä sinun tykösi minä ylennän sieluni (Ps.143:8).

Minun tehtäväni on kertoa näille ihmisille salaisuus, joka voi hyvinkin olla alku sille tielle, jota Kristus haluaa heidän seuraavan.

Ystäväni: jos haluat tulla suureksi, tule pieneksi.

Ollaksesi pieni sinun täytyy uskoa niin kuin lapset, rakastaa niin kuin lapset, antautua niin kuin lapset... rukoilla niin kuin lapset rukoilevat.

Sinun täytyy tehdä kaikki tämä toteut-taaksesi sen, mitä minä aion kertoa sinulle näillä riveillä: sen tien alku, jonka lopussa huomaat olevasi täysin hurmaantunut Jeesuksen rakkau-desta, on luottavainen rakkaus Mariaan.

Haluatko rakastaa Äitiämme? Hyvä. Opet-tele ensin tuntemaan hänet. Mutta miten? Rukoilemalla hyvin hänen Ruusukkoaan. Mutta Ruusukossahan... me aina toistamme samoja asioita! Ainako samoja? Mutta eivätkö rakastuneet ihmiset aina toista samoja asioita toisilleen...? Voisiko olla, että Ruusukko tuntuu sinusta yksitoikkoiselta, koska sen sijaan että lausuisit sanat kuin ihminen, mumiset epämääräisesti ja ajatuksesi ovat hyvin kaukana Jumalasta?

Sen lisäksi, kuuntele: jokaisen jakson alussa meille on annettu salaisuus mietiskeltäväksi. Oletko koskaan mietiskellyt näitä salaisuuksia?

Tule pieneksi. Tule minun kanssani ja - tämä on olennainen osa siitä, mitä haluan kertoa sinulle - me alamme elää Jeesuksen, Marian ja Joosefin elämää.

Joka päivä palvelemme heitä uudella tavalla. Kuulemme heidän perhekeskustelujaan. Näemme Messiaan kasvavan. Ihailemme hänen kolmenkymmenen vuoden pituista kätkettyä elämäänsä... Olemme läsnä hänen kärsimyk-sessään ja kuolemassaan... Tulemme hämmäs-tymään nähdessämme hänen ylösnousemuksensa kunnian... Sanalla sanoen: hurmaantuneina Rakkaudesta (ei ole muuta rakkautta kuin Rakkaus) mietiskelemme joka ainoata hetkeä Kristuksen elämässä.

HUOMAUTUS 5. ESPANJALAISEEN PAINOKSEEN

Sinulle, ystäväni, tämän kirjan lukija, olen kir-joittanut Pyhän Ruusukon auttaakseni sinua ja itseäni vaipumaan syvään rukoukseen kääntyessämme Äitimme puoleen.

Älä anna sanojen äänen häiritä itseäsi, kun mietiskelet näitä ajatuksia. Älä lue niitä ääneen, sillä silloin ne menettäisivät henkilökohtaisen läheisyytensä.

Mutta lausu Isä meidän- ja Terve Maria -rukoukset jokaisen jakson kohdalla selvästi ja kiirehtimättä. Tämä auttaa sinua pääsemään yhä eteenpäin ja eteenpäin tällä Marian rakastamisen tiellä.

Ja älä unohda rukoilla minun puolestani.

TEKIJÄ

Rooma, Herran temppeliintuomisen

juhlana, 2. helmikuuta 1952.

HUOMAUTUS 12. ESPANJALAISEEN PAINOKSEEN

Kokemukseni pappina on opettanut minulle, että jokaisella sielulla on oma tiensä kuljettavanaan. Siitä huolimatta, hyvä lukija, aion antaa sinulle erään käytännöllisen neuvon, joka ei tukahduta Pyhän Hengen työtä sinussa, jos seuraat sitä järkevästi: ennen kuin alat lausua kunkin Ruusukon jakson kohdalla Isä meidän- ja Terve Maria -rukouksia, pysähdy muutamaksi sekunniksi, kolmeksi tai neljäksi, hiljaiseen meditaatioon mietis-kelläksesi kyseistä salaisuutta. Voin vakuuttaa, että tämä käytäntö lisää keskittymistäsi ja on hedelmällistä rukouksellesi.

Ja älä unohda rukoilla minun puolestani.

TEKIJÄ

Rooma, Neitsyt Marian syntymän

juhlana, 8. syyskuuta 1971.