Rukous

83 Rukous on hengellisen rakennuksen perusta. - Rukous on kaikkivoipa.

Opus Dei - Rukous

81 Teko ilman rukousta on arvoton. Uhraus lisää rukouksen arvoa.

82 Ensin rukous, sitten katumus ja kolmannella sijalla, todellakin, teko.

83 Rukous on hengellisen rakennuksen perusta. - Rukous on kaikkivoipa.

84 ”Domine, doce nos orare. - Herra, opeta meitä rukoilemaan!” Ja Herra vastasi: ”Rukoilkaa siis te näin: Pater noster, qui es in coelis... - Isä meidän, joka olet taivaissa...”

Miten tärkeänä meidän tuleekaan pitää ääneen lausuttuja valmiita rukouksia?

85 Hitaasti. - Ajattele, mitä sanot. Ajattele, kuka puhuu ja kenelle. - Kiireinen, harkitsematon puhe on kuin tyhjien tynnyrien kolinaa.

Sanon sinulle pyhän Teresan sanoin: ”Sitä ei voi sanoa rukoukseksi, vaikka huulesi kuinka liikkuisivat”.

86 Rukouksesi tulee olla liturgista. - Toivon, että mieltyisit lausumaan psalmeja ja messukirjan rukouksia omien yksityisten ja yksittäisten rukouksiesi sijasta.

87 ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee”, sanoo Herra. Leipä ja sana! Hostia ja rukous!

Ilman niitä et voi elää yliluonnollista elämää.

88 Etsit ystävien seuraa heidän keskustelunsa ja kiintymyksensä takia, jotka yhdessäolollaan tekevät elämäsi tämän maailman maanpakolaisuudessa siedettävämmäksi. Vaikka ystävätkin joskus pettävät, ei siinä mielestäni ole mitään vikaa.

Mutta... mikset hakeudu joka päivä vielä useammin keskustelemaan Suuren Ystäväsi kanssa, joka ei petä koskaan?

89 ”Maria on valinnut hyvän osan”, luemme pyhästä evankeliumista. Siellä hän on, ja juo Mestarin sanat. Näennäisen toimettomana hän rukoilee ja rakastaa. - Myöhemmin hän seuraa Jeesusta tämän saarnatessa kaupungeissa ja kylissä.

Kuinka vaikeata onkaan seurata häntä ilman rukousta!

90 Etkö osaa rukoilla? - Hakeudu Jumalan läsnäoloon ja sano: ”Herra, en osaa rukoilla!” Silloin voit olla varma, että rukouksesi on jo alkanut.

91 Kirjoitit minulle: ”Rukous on puhumista Jumalan kanssa. Mutta mistä puhuisin?” - Mistäkö? Hänestä ja sinusta itsestäsi: iloistasi, suruistasi, menestyksistäsi ja epäonnistumisistasi, ylevistä pyrkimyksistäsi, jokapäiväisistä huolistasi... heikkouksistasi! Ja kiitollisuuden osoituksista ja pyynnöistä, rakkaudesta ja katumuksesta.

Lyhyesti sanoen: Rukoilet oppiaksesi tuntemaan hänet ja oman itsesi, ollaksesi hänen kanssaan!

92 ”Et in meditatione mea exardescit ignis. - Kun minä mietiskelin, syttyi minussa tuli”. - Juuri tämän vuoksi rukoilet. Rukoilet tullaksesi rovioksi, eläväksi tuleksi, joka antaa lämpöä ja valoa.

Sen vuoksi jos et pysty jatkamaan rukoustasi, jos tunnet tulesi sammuvan siksi, ettet voi ruokkia sitä hyväntuoksuisilla puilla, ylläpidä tulta heittämällä siihen risuja ja lehtiä, lyhyitä palavia rukouksia. - Silloin olet käyttänyt aikasi hyvin.

93 Näet itsesi niin surkeana ja arvottomana, ettet usko Jumalan kuulevan sinua. Entä Marian ansiot? Entä Herrasi haavat? Etkö olekaan Jumalan lapsi?

Sitäpaitsi hän kuulee sinua ”quoniam bonus..., quoniam in saeculum misericordia eius, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti”.

94 Hän on tehnyt itsensä niin pieneksi - lapseksi - jotta sinä lähestyisit häntä luottamuksella.

95 ”In te, Domine, speravi. - Herra, sinuun minä turvaan”. - Tarjosin Jumalalle rukoukseni ja ristini, ja käytin inhimillisia keinojani. - Toivoni ei ole ollut turha eikä tule koskaan olemaan: ”non confundar in aeterum! Älä salli minun ikinä häpeään tulla”.

96 Jeesus sanoo: ”Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.”

Rukoile. Mikä inhimillinen hanke suo sinulle varmemmat takeet menestymisestä?

97 Et tiedä, mitä sanoisit Herralle rukouksessa. Mitään ei juolahda mieleesi, vaikka haluaisit kysyä häneltä neuvoa monessa asiassa. - Merkitse päivän mittaan muistiin kysymyksiä, joita haluat tutkistella Jumalan läsnäolossa. Ja rukoile sitten näiden muistiinpanojen avulla.

98 Papin ja Jumalalle vihittyjen neitsyeiden rukouksen jälkeen on Jumalalle otollisinta lasten ja sairaiden rukous.

99 Aloittaessasi rukousta päätä vakaasti, ettet pitkitä sitä saadaksesi lohtua etkä lyhennä sitä, jos se tuntuu kuivalta.

100 Älä pyydä Jeesukselta lohdutusta rukouksessa. - Ole kiitollinen, jos hän suo sitä sinulle. - Pyydä häneltä aina sinnikkyyttä.

101 Pitäydy rukouksessa. - Pitäydy siinä, vaikka ponnistelusi vaikuttaisi hedelmättömältä. - Rukous on aina hedelmällinen.

102 Mielesi on laiska eikä toimi. Yrität turhaan koota ajatuksiasi Herran läsnäolossa. Olet tylsistynyt!

Älä yritä pakottaa itseäsi äläkä murehdi. - Kuuntele, mitä sanon sinulle: ”Tällaiset hetket ovat sydäntä varten”.

103 Talleta muistiisi ne sanat, joihin kiinnitit huomiota rukoillessasi, ja toista niitä hitaasti monta kertaa päivässä.

104 ”Pernoctans in oratione Dei. - Hän oli siellä kaiken yötä rukoillen Jumalaa”. Näin sanoo pyhä Luukas Herrasta.

Entä sinä? Kuinka usein olet jaksanut tehdä samoin? Niinpä...

105 Jos et ole yhteydessä Kristukseen rukouksessa ja leivässä, miten voitkaan tehdä hänet tutuksi muille?

106 Ymmärrän, miksi kirjoitit minulle: ”Joka päivä omistan muutaman minuutin rukoukselle, tai muuten...”

107 Pyhimykseksi ilman rukousta?... - En usko sellaiseen pyhyyteen.

108 Sanon sinulle ulkomaisen kirjailijan sanoja lainaten: ”Apostolisen elämäsi arvo on sama kuin rukouksesi arvo.”

109 Jos et pyri jatkuvaan rukoukseen, en usko aikomustesi oikeamielisyyteen sanoessasi tekeväsi työtä Kristuksen hyväksi.

110 Olet joskus kertonut minulle olevasi kuin rikkinäinen kello, joka lyö väärään aikaan. Rukouksen aikana olet kylmä, kuiva ja näivettynyt. Sen sijaan silloin, kun vähiten sitä toivot, kadulla, jokapäiväisten askareiden keskellä, kaupungin hyörinässä ja melussa tai keskittyessäsi ammatilliseen työhösi, yllätätkin itsesi rukoilemasta... Vääräänkö aikaan? Mahdollisesti, mutta älä jätä käyttämättä noita kellosi lyöntejä. - Henki puhaltaa missä tahtoo.

111 Minua hymyilytti kärsimätön rukouksesi. Sanoit hänelle: ”En halua tulla vanhaksi, Jeesus... Kestää liian kauan ennen kuin saan nähdä sinut! Vanhana sydämeni ei ehkä ole enää niin palava kuin nyt. Minusta tuntuu, että silloin on jo liian myöhäistä. Nyt liittoni sinun kanssasi olisi hehkuvampi, sillä rakastan sinua nuoruuden Rakkaudella”.

112 Minua miellyttää urhea halusi tehdä parannus ”koko maailman puolesta”, kuten sanoit. - Hyvä. Kuitenkin tee parannus ensiksi yliluonnollisen ja luonnollisen perheesi sekä omaan kansaamme kuuluvien henkilöiden puolesta.

113 Sanoit hänelle: ”Älä luota minuun... mutta minä luotan sinuun, Jeesus... Jätän itseni sinun käsiisi. Annan sinulle kaikkeni - heikkouteni!” Tämä vaikuttaa minusta hyvältä rukoukselta.

114 Kristityn rukous ei ole koskaan yksinpuhelua.

115 ”Hiljaiset minuutit”. - Jätetään ne niille, joiden sydän on tyhjä.

Katolilaisina, Jumalan lapsina, me puhumme Isän kanssa, joka on taivaissa.

116 Älä laiminlyö hengellistä lukemistasi. - Lukeminen on tehnyt monista pyhimyksiä.

117 Kirjoitit minulle: ”Lukiessani täytän polttoainevarastoani. Se vaikuttaa elottomalta kasalta, mutta juuri siitä muistini saa usein kuin itsestään virikkeitä, jotka elävöittävät rukoukseni ja sytyttävät kiitokseni kommuunion vastaanottamisen jälkeen.”