Itsekieltäytyminen

206 Sankarillinen minuutti. - On aika, täsmällinen hetki nousta ylös. Viivyttelemättä: yliluonnollinen ajatus ja... ylös! - Sankarillinen minuutti; siinä sinulle kuolettumisen keino, joka vahvistaa tahtoasi heikentämättä luontoasi.

Opus Dei - Itsekieltäytyminen

172 Jos et kiellä itseäsi, rukous ei voi koskaan täyttää sieluasi.

173 Oikea sana, vitsi, jota et päästänyt suustasi; rakastettava hymy niille, jotka sinua ärsyttävät; vaikenemisesi epäoikeudenmukaisen syytöksen edessä; hyväntahtoinen keskustelusi ikävystyttävien ja hankalien ihmisten kanssa; jokapäiväinen ponnistelusi olla huomaamatta kanssasi asuvien ärsyttäviä ja asiattomia piirteitä... Kaikki tämä on kestävyydellä elettynä todellista sisäistä kuolettumista.

174 Älä sano: ”Tuo ihminen on rasittava.” Ajattele: ”Tuo ihminen auttaa minua pyhittymään.”

175 Mikään ihanne ei toteudu ilman uhrausta. - Kiellä itsesi. - On onnellista olla uhri!

176 Kuinka usein päätätkään palvella Jumalaa jossakin pikkuasiassa... mutta kehnoutesi vuoksi sinun täytyykin tyytyä tarjoamaan hänelle kiukkua, tunnetta siitä, ettet pystynyt toteuttamaan niin mitätöntäkään päätöstä!

177 Älä laiminlyö tilaisuutta luopua omasta mielipiteestäsi. - Se vaatii paljon... mutta Jumalan silmissä se on otollista!

178 Kun näet yksinkertaisen puuristin, joka on yksinäinen, hyljätty ja arvoton... ja vailla ristiinnaulittua, älä unohda, että tämä risti on sinun ristisi. Tämä jokapäiväinen risti odottaa kätkettynä, hohteettomana ja lohduttomana puuttuvaa ristiinnaulittuaan - sinun täytyy olla tuo ristiinnaulittu.

179 Valitse sellaiset kuolettumisen keinot, että ne eivät kuoleta muita.

180 Ilman kuolettumista ei ole hyveitä.

181 Sisäinen kuolettuminen. - En usko sisäiseen kuolettumiseesi, jos huomaan sinun väheksyvän tai laiminlyövän aistiesi kuolettumisen.

182 Juokaamme tuskan kalkki viimeiseen pisaraan asti tässä kurjassa nykyisessä elämässämme. Mitä merkitseekään kymmenen, kahdenkymmenen tai viidenkymmenen vuoden kärsimys... kun myöhemmin saamme elää taivaassa aina ja ikuisesti?

Emmehän sitä paitsi kärsi ainoastaan palkinnon vuoksi, propter retributionem. Mitä merkitseekään kärsimys silloin, kun joku kärsii lohduttaakseen ja miellyttääkseen Jumalaa, meidän Herraamme, sovituksen hengessä yhtyneenä hänen ristiinsä - sanalla sanoen: kun joku kärsii Rakkauden tähden?

183 Silmät! Niiden kautta sieluun tunkeutuu paljon saastaisuuksia. - Kuinka moni onkaan kokenut saman kuin Daavid! - Jos valvotte katseitanne, sydämenne pysyy valvonnan alaisena.

184 Miksi katselet ympärillesi, kun ”maailmasi” on sisälläsi?

185 Maailma ihailee vain näyttäviä uhrauksia, sillä se ei tiedä kätkettyjen ja hiljaisten uhrausten arvoa.

186 On annettava itsensä kokonaan, on irtauduttava omasta itsestä kokonaan: uhrista täytyy tulla polttouhri.

187 Paradoksi: On kuoltava voidakseen elää.

188 Muista, että sydämesi on petturi. - Pidä se suljettuna seitsemän lukon takana.

189 Kaikki se, mikä ei johda sinua Jumalan luo, on haitallista. Revi se irti ja heitä se kauas luotasi.

190 Herra johdatti erään henkilön, jonka lähin esimies oli kiukkuinen ja töykeä, sanomaan näin: ”Jumalani, kiitos paljon tästä todella jumalallisesta aarteesta, sillä mistä voisinkaan löytää toisen, joka vastaa jokaiseen ystävyydenosoitukseeni parilla potkulla?”

191 Voita itsesi päivittäin ensi hetkestä alkaen nousemalla täsmällisesti, määrättyyn aikaan, myöntämättä minuuttiakaan laiskuudelle.

Silloin, kun Jumalan avulla voitat itsesi, olet paljolti jo valmistanut loppupäiväsi.

On niin masentavaa huomata hävinneensä jo ensimmäisessä yhteenotossa!

192 Poistut aina voitettuna. - Aseta päämääräksesi joka kerta jonkun määrätyn ihmisen pelastuminen, hänen pyhittymisensä tai hänen kutsumuksensa apostolaattiin... - Niin voit olla varma voitostasi.

193 Älä ole laiska tai veltto. - Sinun on aika hyljätä tuo omituinen sääli, jota tunnet itseäsi kohtaan.

194 Sanon sinulle, mitkä ovat ihmisen aarteet maan päällä, jotta et jättäisi niitä käyttämättä: nälkä, jano, kuumuus, kylmyys, tuska, häpeä, köyhyys, yksinäisyys, petetyksi tuleminen, panettelun kohteeksi joutuminen, vankila...

195 Se oli oikeassa, joka sanoi, että sielu ja ruumis ovat kuin kaksi vihollista, jotka eivät voi erota toisistaan, ja kuin kaksi ystävää, jotka eivät tule toimeen keskenään.

196 Ruumiille on annettava hieman vähemmän kuin sille kuuluu. Muuten siitä tulee petturi.

197 Mikseivät ne, jotka ovat nähneet heikkoutesi ja surkeutesi, saisi nähdä katumustasi?

198 Kuoletetun sielun maukkaat hedelmät ovat nämä: ymmärtämys ja periksianto muiden surkeudenosoitusten edessä sekä ankaruus omien surkeudenosoitusten edessä.

199 Jos vehnänjyvä ei kuole, se jää hedelmättömäksi. - Etkö sinä halua olla vehnänjyvä, joka kuolee kuolettumisen kautta ja antaa runsaan sadon kypsyneitä tähkiä? - Siunatkoon Jeesus vehnäpeltosi!

200 Et voita itseäsi etkä kuoleta itseäsi, koska olet ylpeä. - Sanotko eläväsi katumuksessa? Älä unohda, että ylpeys sopii yhteen katumuksen kanssa... - Sitä paitsi tunnetko todellista tuskaa lankeamisesi tai jalomielisyyden puutteesi vuoksi vai ainoastaan harmia huomatessasi itsesi niin pieneksi ja voimattomaksi? - Kuinka kaukana oletkaan Jeesuksesta, jos et ole nöyrä... vaikka kurituksesi versoaisi joka päivä uusia ruusuja.

201 Mikä sapen, etikan, tuhkan ja aloen maku! Miten kuivalta, tahmealta ja halkeilevalta kitalaki tuntuukaan! - Tämä ruumiillinen aistimus ei tunnu yhtään miltään verrattuna sielusi pahoinvointiin.

- Sinulta ”pyydetään enemmän” kuin haluaisit antaa. - Nöyrry: Jäisikö tuo vastenmielisen karvas maku lihaasi ja henkeesi, jos tekisit kaiken sen minkä voit?

202 Aiotko rangaista itseäsi heikkoutesi ja jalomielisyyden puutteesi vuoksi? - Hyvä, mutta rangaistuksen tulee olla kohtuullinen, ikään kuin se kohdistuisi viholliseen, joka on samalla veljemme.

203 Vaikka ihmisparkojen ilonaihe olisikin yliluonnollinen, siinä on aina karvas sivumaku.- Mitä luulit? Täällä maan päällä tuska on elämämme suola.

204 Kuinka paljon onkaan ihmisiä, jotka antaisivat ristiinnaulita itsensä tuhansien hämmästyneiden katselijoiden edessä, mutta jotka eivät osaa kestää kristillisesti jokapäiväisiä neulanpistoja! - Ajattele, kumpi on sankarillisempaa.

205 Luimme yhdessä erään Jumalan miehen sankarillisesta arkielämästä. - Ja näimme hänen taistelleen kuukausia ja vuosia (kuinka tarkasti hän ”pitikään tiliä” erityistutkisteluistaan!) aamiaista syödessään: eräänä päivänä hän voitti itsensä, toisena hänet voitettiin... Hän merkitsi muistiin: ”En ottanut voita... otin voita!”

Olisipa meilläkin - sinulla ja minulla - oma... ”voitragediamme”.

206 Sankarillinen minuutti. - On aika, täsmällinen hetki nousta ylös. Viivyttelemättä: yliluonnollinen ajatus ja... ylös! - Sankarillinen minuutti; siinä sinulle kuolettumisen keino, joka vahvistaa tahtoasi heikentämättä luontoasi.

207 Ole kiitollinen pyhästä vastenmielisyydestä, jota tunnet itseäsi kohtaan, sillä se on erityinen Jumalan suosionosoitus.