Ristin yläosaan on kirjoitettuna rangaistuksen syy: Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas (Joh. 19:19). Ja kaikki ohikulkijat pilkkaavat häntä ja nauravat hänelle:

— Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä (Matt. 27:42).

Yksi rosvoista puolustaa häntä:

— Tämä ei ole mitään pahaa tehnyt... (Luuk. 23:41)

Sitten hän osoittaa Jeesukselle nöyrän pyynnön täynnä uskoa:

— Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi (Luuk. 23:42)

— Totisesti minä sanon sinulle, tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa (Luuk. 23:43).

Ristin vierellä on hänen Äitinsä Maria muutamien pyhien naisten kanssa. Jeesus katsoo häneen ja katsoo sen jälkeen opetuslapseen, jota Hän rakasti, ja sanoo äidilleen:

— Vaimo, katso poikasi!

Sitten hän sanoo opetuslapselle:

— Katso äitisi! (Joh. 19:26-27)

Taivaan valot sammuvat, maailma peittyy hämärään. On lähes kolmas hetki, kun Jeesus huudahtaa:

—Elí, Elí, lamma sabachtani? Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? (Matt. 27:46).

Sen jälkeen tietäen että kaikki oli lähellä täyttymistä, sanoi Hän, että kirjoitus kävisi toteen:

— Minun on jano (Joh. 19:28)

Sotilaat täyttävät hapanviinillä sienen ja pantuaan sen iisopin varren päähän ojentavat sen hänen suulleen. Jeesus maistaa hapanviiniä ja huudahtaa:

— Se on täytetty ( Joh. 19:30).

Temppelin esirippu repeää ja maa järisee, kun Jeesus huutaa suurella äänellä:

— Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni! (Luuk. 23:46.)

Ja Hän antaa henkensä.

Rakasta katumusta, sillä se on sisäisen elämän lähde. Rakasta Ristiä, sillä se on katumuksen alttari. Rakasta kipua, kunnes juot, kuten Kristus joi, maljan pohjasakat.

mietiskelyn kohdat

1.Et inclinato capite tradidit spiritum (Joh.19:30).

Herra on päästänyt viimeisen henkäyksensä. Opetuslapset olivat kuulleet monta kertaa hänen sanovan: meus cibus est..., minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa (Joh.4:34). Sen Hän on tehnyt loppuun asti, kärsivällisesti, nöyrästi, säästämättä mitään... Oboediens usque ad mortem (Phil.2:8): Hän oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti!

* * *

2. Yksi Risti. Yksi puuhun naulattu ruumis. Kylki lävistettynä... Jeesuksen luokse jäävät vain hänen Äitinsä, muutama nainen ja nuorukainen. Apostolit, missä he ovat? Entä ne, joita parannettiin sairauksistaan: rammat, sokeat, spitaaliset?... Entä ne jotka häntä ylistivät?... Kukaan ei vastaa! Kristus, hiljaisuuden ympäröimänä.

Myös sinä voit jonakin päivänä tuntea Herran yksinäisyyden Ristillä. Etsi silloin kuolleen ja ylösnousseen tuki. Löydä turvaa hänen käsiensä, jalkojensa ja kylkensä haavoista. Näin tahtosi uuden aloittamiseen uusiutuu ja aloitat taas kulkusi päättäväisemmin ja tehokkaammin.

* * *

3. On olemassa valehurskautta, joka esittää Herran Ristillä raivoissaan, kapinallisena. Vääntynyt ruumis, joka näyttää uhkaavan ihmisiä: ”Olette murtaneet minut, mutta minä heitän vielä teidän päällenne naulani, ristini ja tappurani.”

He eivät tunne Kristuksen henkeä. Hän kärsi kaiken, minkä pystyi -ja ollessaan Jumala hän pystyi niin paljoon!-. Mutta Hän rakasti enemmän kuin kärsi... Ja jo kuolleena Hän antoi keihään avata uuden haavan, jotta sinä ja minä, me löytäisimme turvan hänen kaikkein rakastavimman sydämensä viereltä.

* * *

4. Olen monta kertaa toistanut ehtoollisvirren säkeen:peto quod petivit latro penitens, ja aina se saa minut liikuttumaan: pyytää kuten katuva ryöväri!

Hän tunnusti, että hän ansaitsi tuon julman rangaistuksen... Ja yhdellä sanalla hän varasti Kristuksen sydämen ja avasi itselleen Taivaan portit.

* * *

5. Ristillä riippuu Herran -nyt eloton- ruumis. Kun kansa näki, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa (Luuk.23:48).

Nyt, kun kadut, lupaa Jeesukselle, ettet -hänen avullaan- enää ristiinnaulitse häntä. Sano se uskoen. Toista kerta toisensa jälkeen: ”Minä rakastan sinua, Jumalani, koska syntymästäsi lähtien, lapsesta lähtien, sinä jättäydyit syliini, voimattomana, uskollisuuteeni luottaen.”