1. asema

Jeesus tuomitaan kuolemaan

Opus Dei - 1. asema

Aamun kymmenes tunti on jo kulunut. Oikeudenkäynti lähestyy loppuaan. Ei ollut ilmennyt ratkaisevia todisteita. Tuomari tietää, että viholliset ovat toimittaneet Jeesuksen hänen eteensä vain kateudesta, ja nyt hän turvautuu mielettömään vaihtoehtoon: valintaan Barabbaan, erään ryöstömurhasta syytetyn rikollisen, ja Jeesuksen, joka kutsuu itseään Kristukseksi, välillä.

Kansa valitsee Barabbaan. Pilatus huudahtaa:

Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle? (Matt.27: 22)

Kaikki vastaavat : — Ristiinnaulittakoon!

Tuomari kysyy edelleen: — Mutta, mitä pahaa hän sitten on tehnyt?

Ja taas he vastaavat huutaen: — Ristiinnaulittakoon! Ristiinnaulittakoon!

Yltyvä mellakka pelästyttää Pilatuksen. Hän käskee tuomaan vettä ja pesee kätensä kansan nähden ja sanoo:

Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne (Matt. 27: 24).

Määrättyään ensin Jeesuksen ruoskittavaksi Pilatus luovuttaa hänet ristiinnaulittavaksi. Nuo rajut ja pahojen henkien riivaamat äänet vaimenevat. ikään kuin Jumala olisi jo voitettu.

Jeesus on yksin. Kauas jää se aika, jolloin Ihmis-Jumalan sana toi valoa ja toivoa sydämiin. Kauas jäävät ne suuret sairaiden joukot, jotka hän paransi. Kauas jäävät Jerusalemin voitokkaat riemuhuudot, kun Herra tuli ratsain säyseällä aasilla.

Kunpa ihmiset olisivat halunneet antaa toisen suunnan Jumalan rakkaudelle! Kunpa sinä ja minä olisimme saaneet kokea Jumalan ajan!

mietiskelyn kohdat

1. Jeesus rukoilee puutarhassa: Pater mi (Matt. 26:39), Abba Pater! (Mark. 14:36). Jumala on minun Isäni, vaikka lähettää minulle kärsimyksiä. Hän rakastaa minua lempeästi, vaikka loukaten minua. Jeesus kärsii täyttääkseen Isän tahdon...Ja minä haluten myös täyttää Jumalan kaikkein pyhimmän tahdon Mestarin askeleita seuratessani, voinko valittaa, jos huomaan, että matkakumppaninani on kärsimys?

On selvä merkki minun lapseudestani, että Hän kohtelee minua samalla tavalla kuin Jumalallista Poikaansakin. Ja silloin voin, kuten Hänkin teki, itkeä yksin Getsemanessani, mutta teen sen maahan kumartuneena mitättömyyteni tunnustaen. Ja minun sieluni pohjalta lähtenyt huuto nousee Herran luokse: Pater mi, Abba, Pater,...fiat!

* * *

2. Jeesuksen kiinni ottaminen: ...venit hora: ecce Filius hominis tradetur in manus peccatorum (Mark. 14:41)... onko syntisellä sitten todella hetkensä? Kyllä, ja Jumalalla ikuisuutensa!...

Jeesuksen kahleet! Kahleet, jotka Hän antoi vapaaehtoisesti itselleen asettaa. Sitokaa minut, pankaa minut kärsimään Herrani kanssa, jotta tämä kuoleman ruumis nöyrtyisi... koska, ei ole keskitietä, joko tuhoan sen tai se kurjistaa minut. Parempi on olla Jumalani orjana kuin lihani orjana.

* * *

3. Lavastetun oikeudenkäynnin aikana Jeesus on vaiti. Iesu autem tacebat (Matt. 26:63). Sen jälkeen Hän vastaa Kaifaan ja Pilatuksen kysymyksiin ... Herodekselle, kevytmieliselle ja epäpuhtaalle, ei sanaakaan (vrt. Luuk. 23:9): niin paljon irstauden synti turmelee, ettei edes Mestarin ääntä kuule.

Jos niin monissa piireissä vastustetaan totuutta, ole vaiti ja rukoile, tee itsekieltäytymistekoja... ja odota. Myös niihin sieluihin, jotka näyttävät menetetyimmiltä, jää loppuun asti kyky rakastaa uudelleen Jumalaa.

* * *

4. Tuomio ollaan langettamaisillaan. Pilatus pilkkaa: ecce rex vester! Ylipapit vastaavat raivoissaan: Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari (Joh. 19:15).

Herra! Missä ystäväsi ovat? Missä alamaisesi? He ovat sinut jättäneet. Pakeneminen, joka on jo kestänyt kaksituhatta vuotta... Karkaamme kaikki Ristiltä, sinun pyhältä Ristiltäsi.

Veri, pelko, yksinäisyys ja kyltymätön sielujen nälkä... muodostavat kuninkuutesi kunniasaaton.

* * *

5. Ecce homo! (Joh. 19:5). Sydän värisee katsottaessa Herran kaikkein pyhintä inhimillisyyttä, josta on tullut haava.

Jos heiltä kysytään, mistä he ovat nyt saaneet haavat rintaansa, he vastaavat: ”Minua lyötiin ystävieni luona”

Katso Jeesusta. Jokainen haava on nuhde; jokainen ruoskan isku on syy kipuun sinun ja minun loukkausten tähden.