Pyhän Josemarían elämäkerta

Josemaría Escrivá de Balaguerin (1902-1975), Opus Dein perustajan elämä

Pyhä Josemaría

Josemaría Escrivá de Balaguer syntyi Barbastrossa (Huescassa, Espanjassa) 9. tammikuuta 1902. Hänen vanhempansa olivat nimeltään José ja Dolores. Hänellä oli viisi sisarusta: Carmen (1899-1957), Santiago (1919-1994)ja kolme muuta häntä nuorempaa sisarusta, jotka kuolivat lapsina. Vanhemmat antoivat lapsilleen syvän kristillisen kasvatuksen.

Vuonna 1915 tekstiilimyyjänä toimineen isän yritys hajosi, ja perhe joutui muuttamaan Logroñoon, mistä isä löysi uuden työpaikan. Tässä kaupungissa Josemaría näki lumessa erään munkin jättämiä paljaiden jalkojen jälkiä. Tällöin hän vaistosi, että Jumala halusi häneltä jotain, vaikka hän ei tarkkaan tiennyt, mitä se oli. Hän ajatteli, että hän voisi saada sen selville helpommin tulemalla papiksi, joten hän ryhtyi tarvittaviin valmisteluihin ensin Logroñossa ja myöhemmin Zaragozan seminaarissa.

Isänsä neuvoa seuraten Josemaría opiskeli myös lakia Zaragozan yliopistossa. Isä José Escrivá kuoli vuonna 1924, ja Josemaríasta tuli perheen pää. Hän sai pappisvihkimyksen 28. maaliskuuta 1925 ja aloitti virkansa hoitamisen ensin maalaisseurakunnassa ja myöhemmin Zaragozassa.

Vuonna 1927 Josemaría muutti Madridiin piispansa luvalla hankkimaan lakiopinnoista tohtorintutkintoa. Madrididssa 2. lokakuuta 1928 Jumala antoi Josemarían nähdä sen, mitä Jumala häneltä odotti, ja Josemaría perusti Opus Dein. Tuosta päivästä lähtien hän teki työtä kaikin voimin Jumalan pyytämän perustuksen kehittämiseksi. Samaan aikaan hän jatkoi pastoraalista työtä, joka hänelle oli uskottu noina vuosina. Hän oli päivittäisessä kosketuksessa Madridin esikaupunkien ja sairaaloiden köyhiin ja sairaisiin.

Sisällissodan puhjetessa vuonna 1936 Josemaría Escrivá oli Madridissa. Uskontoon kohdistuvat vainot pakottivat häntä pakenemaan eri paikkoihin. Hän harjoitti pappisvirkaansa salassa, kunnes hänen onnistui lähteä Madridista. Josemaría ylitti Pyreneet Etelä-Ranskaan asti ja siirtyi sitten Burgosiin.

Pyhäksijulistamisen päivänä Johannes Paavali II kutsui pyhää Josemaríaa "tavallisen elämän pyhimykseksi".

Sodan päätyttyä vuonna 1939 Josemaría palasi Madridiin. Seuraavina vuosina hän piti useita hengellisiä harjoituksia maallikoille, papeille ja sääntökuntalaisille. Samana vuonna 1939 hän myös sai päätökseen lakitieteen tohtorintutkintonsa.

Vuonna 1946 Josemaría asettui Roomaan. Hän saavutti tohtorintutkinnon teologiassa Lateraaniyliopistossa. Hänet nimettiin neuvonantajaksi kahteen Vatikaanin kongregaatioon, kunniajäseneksi paavilliseen teologiseen akatemiaan ja paavin kunniaprelaatiksi. Hän seurasi tarkkaavasti Vatikaanin II kirkolliskokouksen (1962-1965) valmisteluja ja istuntoja sekä piti tiiviisti yhteyttä moniin konsiilin isiin.

Roomasta Josemaría matkusti moneen otteeseen Euroopan eri maihin jouduttaakseen Opus Dein apostolisen työn perustamista ja vakiinnuttamista. Saman päämäärän motivoimana hän teki pitkiä matkoja vuosien 1970 ja 1975 välillä Meksikoon, Iberian niemimaalle, Etelä-Amerikkaan ja Guatemalaan, missä hän piti lisäksi katekeettisia tapaamisia suurille ihmisryhmille.

Josemaría kuoli Roomassa 26 kesäkuuta vuonna 1975. Monet tuhannet ihmiset, heidän joukossaan piispoja monista maista - yhteensä kolmasosa koko maailman piispoista - pyytävät pyhältä istuimelta hänen pyhäksijulistamisprosessinsa aloittamista.

17. toukokuuta 1992 Johannes Paavali II julisti Joemaría Escrivá de Balaguerin autuaaksi. Kymmenen vuotta myöhemmin, 6. lokakuuta 2002 sama paavi julisti hänet pyhäksi pyhän Pietarin aukiolla Roomassa suuren kansanjoukon edessä. "Hänen jalanjälkiään seuraten", paavi sanoi tuossa tilaisuudessaan pitämässään saarnassa, "levittäkää yhteiskunnassa tietoisuutta siitä, että meidät kaikki on kutsuttu pyhyyteen rodusta, luokasta, kultuurista tai iästä riippumatta".

Jos haluat rukoilla pyhän Josemarían pyhäinjäännösten edessä, voit kääntyä Santa Maria de la Pazin puoleen (Roomassa). Täältä voit lukea lisätietoja (englanniksi).