Paavin kirje nuorille (13.01.2017)

Paavin kirje nuorille (13. tammikuuta 2017). Kirjeessä paavi Franciscus ilmoittaa, että piispainsynodi kokoontuu lokakuussa 2018 käsittelemään aihetta "Nuoret, usko ja kutsumuksen löytäminen".

Paavin kirje

Hyvät nuoret,

Olen iloinen voidessani ilmoittaa, että lokakuussa 2018 piispainsynodi kokoontuu käsittelemään aihetta "Nuoret, usko ja kutsumuksen löytäminen". Halusin teidän olevan huomion keskipisteenä, koska olette sydämessäni. Tänään esitetään valmisteleva asiakirja; asiakirja, jonka minä annan teille "kompassiksi" tätä synodimatkaa varten.

Mieleeni muistuvat sanat, jotka Jumala sanoi Aabrahamille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan" (1 Moos. 12.1). Nämä sanat ovat nyt osoitettu myös teille. He ovat Isän sanoja, joka kutsuu teidät "menemään", menemään kohti tulevaisuutta, joka on tuntematon mutta joka varmasti johtaa täyttymykseen, tulevaisuuteen, jota kohti hän itse kulkee mukananne. Kehotan teitä kuuntelemaan Jumalan ääntä sydämessänne Pyhän Hengen hengityksen kautta.

Kun Jumala sanoi Aabrahamille: "Mene", mitä hän halusi sanoa? Hän ei totisesti sanonut, että Aabrahamin tulisi erkaantua perheestään tai vetäytyä maailmasta. Aabraham sai vastustamattoman kutsun, haasteen, jättää kaikki ja mennä uuteen maahan. Mikä tämä "uusi maa" on meille tänään, ellei oikeudenmukaisempi ja ystävällisempi yhteiskunta, jota te, nuoret, syvästi kaipaatte ja haluatte rakentaa maan ääriin?

Mutta valitettavasti tänäänkin sanalla ”Mene!" on myös eri merkitys, nimittäin vallan väärinkäytön, epäoikeudenmukaisuuden ja sodan merkitys. Monet teistä ovat alttiina väkivallan todelliselle uhalle ja joutuneet pakenemaan synnyinmaastaan. Heidän huutonsa nousee Jumalan tykö, kuten Israelin huuto kansan ollessa faaraon orjuuttama ja sortama (vrt. Moos 2.-23).

Muistuttaisin teitä myös sanoista, jotka Jeesus kerran sanoi opetuslapsille, jotka kysyivät häneltä: "Rabbi ... missä sinä majailet?" Hän vastasi: "Tulkaa ja katsokaa" (Joh. 1:38). Jeesus katsoo teitä ja kutsuu teitä menemään hänen kanssaan. Hyvät nuoret, oletteko huomanneet tämän katseen suunnattuna teitä kohden? Oletteko kuulleet tämän äänen? Oletteko tunteneet tämän kehotuksen lähteä tälle matkalle? Olen varma, että - maailmassa näennäisesti vallitsevista melusta ja hämmennyksestä huolimatta - tämä kutsu saa kaikupohjaa sydäntenne syvyyksissä ja avaa sydämenne ilolle sen kaikessa täydellisyydessä. Tämä on mahdollista siinä määrin, että ammatillisten oppaiden avustamana opitte tekemään matkan kutsumuksen ja Jumalan suunnitelman löytämiseksi elämissänne. Silloinkin, kun matka on epävarma ja kaadutte, Jumala armossa rikkaana levittää kätensä nostaakseen teidät pystyyn.

Viimeisimpien Maailman nuortenpäiväin avajaisissa Krakovassa kysyin teiltä useita kertoja: "Voimmeko muuttaa asioita?" Ja te huusitte: "kyllä!". Tämä huuto tuli nuorista ja nuorekkaista sydämistänne, jotka eivät siedä epäoikeudenmukaisuutta eivätkä voi kumartaa "heitä pois-kulttuurille" eivätkä antaudu globalisaation välinpitämättömyydelle. Kuunnelkaa sisältänne nousevaa huutoa! Silloinkin kun tunnette, kuten profeetta Jeremia, nuoruuden kokemattomuutta, Jumala rohkaisee teitä menemään sinne, minne Hän teidät lähettää: ”Älä pelkää heitä, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut” (Jer. 1: 8).

Parempi maailma voidaan rakentaa myös ponnisteluidenne, muutoshalunne ja anteliaisuutenne tuloksena. Älkää pelätkö kuunnella rohkeita valintoja ehdottavaa Henkeä; älkää viivytelkö, kun omatuntonne pyytää teitä ottamaan riskejä Mestarin seuraamiseksi. Kirkko haluaa kuunnella myös teidän ääntänne, huolenaiheitanne ja uskoanne; myös epäilyjänne ja kritiikkiänne. Antakaa äänenne kuulua ja resonoida yhteisöissänne sielujenne paimenet mukaanlukien. Pyhä Benedictus kehotti apotteja kuulemaan myös nuoria ennen tärkeitä päätöksiä, koska "Herra usein paljastaa nuoremmille parhaansa." (Pyhän Benedictuksen sääntö, III, 3).

Näin on asiainlaita, myös tämän synodin matkalla. Veljeni piispat ja minä haluamme vieläkin enemmän "yhdessä auttaa teitä teidän iloonne" (2 Kor. 1:24). Minä uskon teidät Nasaretin Marian huomaan, joka oli samanlainen nuori kuin te itse ja jota Jumala kohteli rakkaudella, jotta hän ottaisi teitä kädestä ja ohjaisi teitä iloon vastaamalla täysin ja antaumuksella Jumalan kutsuun sanoilla: "Tässä olen" (vrt. Lk. 1:38).

Isällisellä kiintymyksellä,

Franciscus